Leaving Japan

7 jil ungurchee. Anx l xel ch medexgui dugui jiij surax gej uilee uzej xulsuu dusluulj narand tsoxiulj tuvxnux gej baisnaa bodvol oir zuurxan yarichixdag, xul duujlex unaatai, tanidag japan uvgun emeetei, ue tengiin naiz nuxudtei, idex durtai xoolnii gazar, ayalax durtai gazar orontoi, uzex durtai TV-n nevtruulegtei, sonsdog duuchintai, amandaa ayaldag duutai, hanabi hanami uzex durtai, demjdeg sportiin bagtai, amidardag orchnoo tendxiin zarim japanuudaas ch iluutei meddeg boljee. 


Kursjavaar duguinii lekts unshuulj unshuulj xotiin dadlagat garuut salganaad neg xurdaa avchval zogsoj chadaxgui xungui shig, zamaas xol objektiig murguj toorrmoslodog baiv. Odoo bol sain sursan. Neg xesegtee dugui jiigeed geriinxnee irexeer xar ungiin chaser tourer-g nutag butssan nuhruus avch barag xarix xurtlee 5 jil unajee. Edelgee ni ch duxsun, unax zuvshuurliin xugatsaa ni ch duussan boloxoor geriin oiroltsoox xogiin tseg deer avaachij xayasandaa. Unaj bsan mashinaasaa dursgal bolgoj headlight, mirroriig ni sugalj avsaan.
Ene xugatsaand zusen zuiliin naiz nuxdiin xureeleltei boljee. Anagaaxiin japan oyutnuud, bagsh nar, nutgiin indianuud, gadaad oyutnuud, japan uvuu emee nar geed l... Ontsluushtai neg zuil ni Mongold baigaaguigeeree neg salbariin olon Mongolchuudtai ax, egch, duu bololtsson yavdal bilee. Xural zuvluguun, surgalt, udeshleg party, delguur xesex, ail nuulgexed ch xaa ch tsugtaa baij bilee. Ene meteer Tokushimagin Mongolchuud geed l zovlon jargalaa xuvaaltsaj bie biedee tus demtei surch ajillaj irsen buguud tsaashid ch uldej bui nuhud maani urgeljuulen amidarch bgaa bizee.
Japand baigaliin uzesgelent gazruudaar zavtai tsagtaa naiz nuxud ger buliin xamt yavax durtai baisan. Tokushima bol baruun Japanii Shikoku arliin baruun ergiin muj. Undur uuls, gol gorxi, xurxree elbegtei, naran sharlagiin gazruud olontoi, jishee ni Naruto-n park, usnii erguuleg, Omiko dalain ereg, Bizan uul, Bunkanomori, Tsurugi san, olson guur, baigaliin onsen, Amagoinotaki, Todorokitaki, Dochusando, ... Deer ni delguuriin xeden gudamjtai. Gaduur tenedeg ajil xiij uzsen boloxoor Tokushimag arvan xuruu shigee barag medne.
Tokushimagaas gadna Yamagatad 2 jil amidarsan. Tohoku bol baruun Japanaas gazar oron, tsag agaar, xumuusiin aj amidral, xel yaria ni tes uur. Uvulduu nevsiisen tsas unana, zun ni ix xalna. Chiigleg ni Tokushimag bodvol xaritsangui gaigui boloxoor yadaj suuder gazraa seruuvter. Tsas orox duxuxuur but suuguu olsoor uyaj baglana. Ixenx mashin ginj xiine. Xumuusiin neg udriin ajil ni uudneesee mashin xurtlee tsasaa arilgaxaas exelne. Mashinaa uxaj gargana, ajildaa yavna, xarixiin umnu bas l tsasaa arilgana. Xumuus ni taiwan ayaduu duutai, undur nam ugsuj uruudaj bgaam shig yarina. Uvuu emee nar oilgogdoxgui xeleer yarina.
Busad gazriin tuhaid bol Tokyo orchim, Naogya, Osaka, Kobe, Nara, Miyagi, Shizuoka, Okayama, Kagawa, Kochi, Wakayama ue ue ordog baisan. Gazar bur l uur uuriin ontslogtoi, olon yanzuun dursamj uldeesen.

Ajil surguulias ireed 10 xuruund bagtax tsuuxun TV-n suvguudaa erguulne dee. ittekyu metiin zugaatai, esuul ayalliin nevtruuleg ix uznee. Xoolnii xuvid raamen, kaitenzushi- d suuliin ued ix xorxoitson.

Irsen giichin butsdag gedeg shig neg l udur Japaniig orxix boldog yum bna. Yavax udruu dogdolj nulims dusluulsangui, butsna gej ch tegtlee xuurtsuglusungui. Nuudel suudaltai engiin udruud meteer sur badraalgui achaa baraagaa uureed xeden nuxduur uduuleed avtuusand suuj bilee. Ter ued Japaniig uguilex zuil ix olon baix bolovuu gesen bodol l tolgoid ergeldej baisansan. Yu ch medexgui, yu ch uzej xaraagui genen baagii ireed uzel bodol tuluvshdug id nasaa Japand unguruulj todorxoi xemjeend gadaad uls orontoi taniltssan. Japanii amidral, xumuust ix dassan baijee. Ergen uulzaxiin eruul tavii.